Siirry sisältöön

Jos et menesty niin kuin haluaisit ja pystyisit, se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettet ole määritellyt tavoitteitasi riittävän selkeästi.”

Paul J. Meyer, LMI:n perustaja

Johtajan asenne tarttuu

Kaikille on tuttu ilmiö, miten oikein makean naurun kuuleminen saa hymyilemään tai jopa nauramaan. Yhtä lailla tunnistamme tilanteita, jossa yhden ihmisen huono tuuli tai mökötys saa koko seurueen tunnelman laskemaan.

Entä jos huonotuulinen henkilö onkin koko joukon johtaja? Oletteko kuulleet kiukkuisesta toimitusjohtajasta? Tai omiin murheisiinsa syventyneestä? Näitähän Suomessa riittää. Kuitenkin – vielä helpommin kuin Matti Meikäläisen tunnetila, tarttuu johtajan. Henkilön, jota seurataan ja jonka viestintää muutenkin tulkitaan hyvin tarkaaan.

Johtajan tehtävä on tuoda rauhaa epävarmuuden keskelle ja luoda organisaatioonsa uskoa, että yhdessä valittua strategiaa toteuttamalla organisaatio menestyy. Johtaja ei yksinkertaisesti voi antaa tunteilleen valtaa, vaan tunteiden hallinta on osa johtajan työtehtäviä. Voidakseen johtaa muita pitää ensin osata johtaa itseään. Sama koskee ylimmän johdon lisäksi yhtä lailla muitakin esimiestasoja. Tunteet ovat osa inhimillistä toimintaa ja niiden vaikutusta ei pidä suomalaisen perusinsinöörinkään väheksyä.

Paitsi suoranaista huonoa käytöstä, kuten alaisten huutaen haukkumista tai suoranaista simputusta, jotka useimmat ymmärtävät olevan sopimatonta käytöstä työpaikalla, tarkoitan tällä yleistä suhtautumista alaisiin. Kokeilepa, millaisia vaikutuksia sinun työpaikallasi seuraa tällaisista ihmiskokeista:

1. Kieltäydy ajattelemasta mitään negatiivista alaisistasi. Ajatuksesi näkyvät sinusta ja vaikka puhuisit muuta, todellinen viesti välittyy alaisille. Kun huomaat negatiivisen ajattelun hiipivän mieleesi, käännä se tietoisesti toiseen suuntaan ja keskity positiivisiin asioihin.

2. Lisää empatiaa kommunikaatioosi. Empaattisuudella en tarkoita, että kuvittelisit itsesi vastapuolen asemaan. Ei riitä, että mietit, mitä sinä tekisit tietyssä tilanteessa. Todellista empatiaa on ymmärtää toista ihmistä kokonaisuutena omine odotuksineen, kokemuksineen ja pelkoineen.

3. Kuuntele, mitä keskustelukumppanisi oikeasti sanoo. Vaikka olet tosi nokkela ja ehdit miettiä jo miljoonaa muuta juttua ja vähintäänkin omia viisaita vastauksiasi toisen hitaasti kertoessa asiaansa, keskity ja kuuntele loppuun asti. Kuuntele myös, mitä ei sanottu, mitä kertoi kehon kieli ja äänensävy. Opit paljon enemmän ja löydät paremmin keinot johtaa mm. muutosta, kun tiedät, mikä alaisiasi siinä huolestuttaa.

4. Kysy, älä oleta! On yllättävää, miten monella tavalla asiat voidaan ymmärtää! Omat kokemustaustamme, tunteemme ja tietomme vaikuttavat valtavasti siihen, miten tulkitsemme ympärillämme tapahtuvia asioita. Miten paljon teemmekään olettamuksia, kun joku kertoo vaikka huolistaan. Mitä sinä tarkoitat esim. sanalla oikeudenmukaisuus? Kysy avoimia kysymyksiä, jotka antavat vastapuolelle mahdollisuuden kertoa asiasta laajemmin kuin vain vastaamalla kyllä tai ei.

5. Kun haluat lisää tietoa, reagoi passiivisesti. Pelkkä nyökkäys, hymähdys, ”ahaa” tai ”vai niin”, kannustaa kertomaan lisää. Jos vastaat kovin innokkaasti, toinen helposti tulkitsee sen niin, että sait jo kaiken haluamasi tiedon.

6. Heitä pallo takaisin. Kun johtajille tuodaan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi ongelmia, syntyy helposti houkutus antaa heti suora vastaus tai ottaa ongelma itse hoidettavaksi. Näin kuitenkin organisaatio helposti saa sen käsityksen, ettei ongelmia pidäkään ratkaista itse, vaan se on johtajan tehtävä. Kun alaisesi valittavat epäkohdista tai kysyvät ratkaisuja, käännä kysymys takaisin heille ja kysy, miten he itse ratkaisisivat ongelman. Kuuntele vastaus positiivisessa hengessä ja toteuta ehdotettuja muutoksia.

7. Vahvista haluttua käytöstä antamalla positiivista palautetta. Huomaa pienetkin edistysaskeleet kohti haluttua suuntaa ja kehu ja kiitä. Mikään ei ole sen masentavampaa, kuin se, ettei kukaan huomaa ponnisteluja tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan aina muistutetaan siitä, kuinka kaukana tavoite vielä on. Anna positiivinen palaute ja – piste. Hillitse itsesi ja nielaise se ”mutta…” Kiitä, kehu ja osoita luottamusta. Voit ihan sanoa sen ääneen: ”Tee vain, luotan sinuun.”

Monet näistä ovat asioita, joista olen keskustellut asiakkaideni kanssa viime aikoina. Ihan parasta on kuulla hämmästynyttä palautetta siitä, miten alaiset ovat yhtäkkiä muuttuneet ihan toisenlaisiksi. Se kaikesta valittava tyyppi, jota ei olisi enää viitsinyt edes kohdata, ei enää valitakaan. Asennusryhmä, joka sai kiitosta aikataulussa pysymisestä oli seuraavalla kerralla vielä nopeampi. Kun johtaja lakkasi neuvomasta puhelimessa, miten työ tehdään, alaiset alkoivat ratkoa ongelmia todellisen vallitsevan tilanteen ja olosuhteiden mukaan. Iloinen ja positiivinen puhe pelottavalle äksyilijälle alkoikin muokata myös kiukkupussin puhetyyliä. Kehu ja kiitos saivat kaikkien kritisoiman henkilön loistamaan ja tekemään ylimääräisiäkin töitä.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Parempia tuloksia saadaan aikaan kun ei huudeta ollenkaan, vaan ollaan iloisia, ystävällisiä ja avuliaita! :)