Jos et menesty niin kuin haluaisit ja pystyisit, se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettet ole määritellyt tavoitteitasi riittävän selkeästi.”

Paul J. Meyer, LMI:n perustaja

Huono johtaminen tulee kalliiksi

Joulun alla Kauppalehti kirjoitti Ilmarisen ja Evalua Internationalin tutkimuksesta, jossa yhdistettiin henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yhtiön yksikkökohtaisten kannattavuuslukujen kanssa. Tutkimusyrityksessä menetettiin miljoonia. Tappiot syntyivät nimenomaan niissä yksiköissä, joissa myös johtamisen laadussa oli puutteita. Huonoa johtamista oli kyselyn mukaan esimerkiksi puute palautteen antamisessa, esimiehen viestinnässä sekä siinä, kuinka hyvin työntekijät tunsivat omat tavoitteensa. Ongelmia oli niinkin perustavanlaatuisissa asioissa kuin tavoitteiden asettamisessa ja oikeudenmukaisessa kohtelussa. (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/huono-johtaminen-voi-maksaa-jopa-miljoonia/EyjW8miC?ref=linkedin:3e69%3Fref%3Fref)

Helpompi tietysti onkin antaa hyvää palautetta menestyvälle ja hyvää tulosta tekevälle joukolle ja luottaa heidän kykyihinsä. Voidaan ehkä kysyä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Vaikeina aikoina johtajuus kuitenkin mitataan. Tuskin kukaan tahallaan on huono johtaja. Helppoa on siirtää vastuu pois itseltään ja syyttää olosuhteita tai alaisten kyvyttömyyttä. Johtajan tehtävä on kuitenkin nimenomaan saada johtamansa ihmiset antamaan parhaansa ja tekemään hyvää tulosta kaikenlaisina aikoina. Johtaminen on palveluammatti.

Hyvä johtaja osaa vaikeinakin aikoina pitää tavoitteet selkeinä sekä itselleen että johtamalleen joukolle. Kun tavoite on kaukana, pienikin kompassivirhe johtaa kauas tavoitellusta lopputuloksesta. Hyvä johtaja osaa tarkistaa suunnan säännöllisesti ja korjaa sitä, jos on poikettu sivuun, väärälle polulle. Hän säilyttää uskonsa tulevaisuuteen ja luottamuksensa alaisiinsa vaikeinakin aikoina. Hänen asenteensa ja ajatuksensa siirtyvät koko tiimiin, hän antaa oikeudenmukaista palautetta ja saa alaisensa pysymään motivoituneina, keskittymään olennaiseen ja antamaan parhaan suorituksensa yhteisten tavoitteiden eteen. Luottamus kasvattaa luottamusta ja saa tekemään hyvää tulosta.

Hyvä johtaja on ennen kaikkea itsensä johtaja, joka tarkkailee jatkuvasti omia ajatuksiaan ja asenteitaan sekä omien tekemistensä vaikutuksia alaistensa toimintaan ja pyrkii jatkuvasti kehittymään. Jos ei johtaja näe tarvetta itsensä kehittämiselle, tuskin kehittyy hänen organisaationsakaan. Joskus on hyvä pysähtyä ja nousta arvioimaan tilannetta uudesta perspektiivistä ja muuttaa arjen käytäntöjä, ajattelu- ja toimintatapoja. Yhteistyöllä ja vastuuta jakamalla saadaan parhaita tuloksia. Arvostuksen ja kiitollisuuden osoittaminen näkyy pienissä teoissa, joiden vaikutus on valtava. Tapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta harjoittelemalla ja hyvän valmentajan tuella se onnistuu. ”Ilmarisen laskelmien mukaan esimerkiksi 5000 euron investointi jokaiseen alisuoriutuneeseen yksikköön maksaisi itsensä takaisin yli kymmenkertaisesti. Heikossa taloustilanteessakin kannattaa siis panostaa johtamisen kehittämiseen.”

Uuden vuoden alkaessa toivon koko Suomelle hyvää johtajuutta. Tarvitsemme rohkeutta ja tulevaisuuden uskoa koko maahan päästäksemme yli yleisestä lamaannuksesta ja saadaksemme talouden jälleen kasvuun, hyvien johtajien johdolla. Tarvitaan uusia selkeästi asetettuja korkeita tavoitteita ohjaamaan toimintaa. Tarvitaan parempaa asennetta tukemaan toimintasuunnitelmien toteutumista. Tarvitaan uusia ideoita sekä rohkeutta ja sinnikkyyttä toteuttaa ne. Juuri nyt on hyvä aika.